Paljon on maita ja mantuja ehditty kierrellä, mutta paljon on vielä paikkoja katsomattakin. Olemme yhdessä miettineet mikä on se suurin tekijä, joka tekee Thaimaasta perheellemme tähänastisista kierrellyistä paikoista sen ylivoimaisesti parhaan matkakohteen. Mikä viehätys saa aina vaan hakemaan esille matkaesitteistä ne thai-sivut?

Loistavan ilmaston ja linnunmaidon lämpöisten vesien ohella nousee ykköseksi sikäläisten ihmisten aitous ja ystävällisyys. Jos ei ole vieraillut tässä trooppisessa paratiisissa, tuntuu matkailumainosten hokema "hymynmaa" yliampuvalta makeilulta. Maailmalla matkatessa miettii monasti, johtuiko saamani kohtelu pelkästään antamastani juomarahasta, vai oliko ele aito ja rehellinen. Thai-ihmisten osoittama kiinnostus ja ystävällisyys lyö ensikertalaisen ällikällä; hyvänä esimerkkinä vävyni, joka kysyi muutaman päivän lomailun jälkeen "Onks nää ihan oikeesti tällaisia?" Varsinkin lasten kanssa liikkuessamme saimme osaksemme niin paljon huomiota, että poskilihakset oli tiukoilla, kun itsekin ystävällisesti hymyillen yritti vastata jokaiseen huomionosoitukseen. Eipä siis ole ihme, että maan kokee hymyjen maana.

Ennen tälle vuodenvaihteen matkalle lähtöämme yritin tutustua syvemmin maan ja sen ihmisten kulttuuriin hakemalla tietoa kirjoista ja netistä. Kirjastosta löysin pienen kirjasen "Hymyn takaa", joka yrittää valottaa arvoitusta mitä kätkee taakseen thaimaalainen hymy. Tässä suora lainaus kirjasta, joka mielestäni osuu asian ytimeen:

Hymyn takaa olen löytänyt perinteisen thaimaalaisen naisen, joka on vahva, oman arvonsa tunteva ja yhteiskuntaa suunnattomalla mukautumisellaan ja kärsimyksellään pystyssä pitävä. Vaikka hänen miehellään on monta rakastajatarta, nainen kestää sen, koska suurinta on se, että saa mieheltään rakkaudentunnustuksen kerran elämässään; olet hoitanut lapset, ollut hyvä äiti. Olet pitänyt kotia yllä. Olet osa tätä yhteiskuntaa, tätä kyläyhteisöä, verkostoa, tätä sukua ja perhettä. Olet tukenut miestäsi hänen urallaan.

Tämän thaimaalainen nainen haluaa kuulla. Ja se riittää hänelle. Ja hän hymyilee kyynelten läpi.

Hymyn takaa olen löytänyt myös modernin naisen, joka hylkää yhteisönsä normit. Joka kouluttautuu ja sanoutuu irti velvoitteista, jotka eivät miellytä. On syntymässä uuden sukupolven nuori thaimaalainen nainen, joka valitsee työnsä, arvostuksensa, puolisonsa ja elämäntapansa itse. Hän ottaa osa-aikaisen rakastajan tai avioituu ulkomaalaisen kanssa. Hän haluaa kuullat sanat I love You monelta ja monta kertaa. Hän haluaa olla vapaa. Mutta hymynsä hän silti säilyttää.

Maltin menettäminen ja räyhääminen on thaimaalaiselle kauhistus ja hävettävä teko. Jos korotat ääntäsi ja alat kinaamaan, voit olla varma, että hän "menettää kuulonsa" ja olet sen jälkeen hänelle kuin ilmaa. Pari kertaa pääsimme seuraamaan tällaista tilannetta, kun turisti halusi esittää kovaäänisesti oman mielipiteensä palvelusta. Eipä näyttänyt räyhääminen tehoavan, vaan ystävällisesti hymyillen virkailija kohdisti huomionsa toiseen asiakkaaseen ja räyhääjä sai huudella seinille. Olisiko tästä meillekin opiksi, ettemme heti antaisi äänekästä palautetta vaan opettelisimme kiertämään kiukkumme. Kävisikö meille kuitenkin samoin, kuin thai-ihmisille on käynyt em. kirjan mukaan:

Kun tunteita ei voi näyttää puheessa, niin tunteita janoava thaimaalainen tarvitsee emotionaalista kontaktia toiseen ihmiseen. Niinpä hän hakeutuu usein ärsyttävän lähelle, tarttuu käsivarteen, silittelee tuntemattoman ihmisen ihoa, taputtelee takapuolelle, nipistelee valkoihoisen lapsen poskia ja kiehnää kyljessä.

Osittain totta, osittain tarua. Kyllähän siellä tulee silloin tällöin "taputelluksi", kun heistä vaalea iho on niin tavoiteltava ja houkutteleva, mutta enpä ole koskaan joutunut miesten taputeltaviksi, vaan käytös on ollut täysin korrektia. Mukanamme olleita pieniä kaksospoikia sen sijaan halitteli, pusitteli, taputteli ja valokuvasi niin miehet kuin naiset, niin aikuiset kuin teinitkin. Eikä ihme, onhan nämä palleroiset meistäkin niin lutuisen helliteltäviä. Thaimaalaiset aitoina ihmisinä vaan kehtaavat ja uskaltavat näyttää hellätkin tunteensa. Siinäpä on kestämistä sellaiselle länsimaalaiselle, joka kammoaa ja kaihtaa toisen ihmisen kosketusta.