Espanja-blogi / Teneriffa

1.11. - 29.11.2018

 

Bigin sivulle

 

Kaikki Espanjan matkat =>

 

Suositut runot
Muistolauseet
Runo äidille
Runo eläkkeelle
Runo hääparille
Runo valmistuneelle
Runo ylioppilaalle
Kauneimmat vauvarunot
Lasten syntymäpäivä ikäruno
Kiitosruno opettajalle
Syntymäpäiväonnittelut

Onnitteluruno miehelle

Kaunein syntymäpäiväruno
Hauskat runot
Vappuruno kevätruno
Grattis på födelsedagen

 

 

 

28.11.2018

Siinäpä se sitten oli - tämän talven Teneriffan loma. Viimeistä lomapäivää vietettiin lokkipariskunnan seurana Fonsaliassa kalliotöyräällä kirkkaassa auringonpaisteessa. Nyt keräillään kamppeitaan matkalaukkuihin ja huomisaamuna ajellaan lentosemalle, jossa luovutetaan autovuokraamolle neljä viikkoa hyvin palvellut ajopeli. Jääkaappi alkaa olla tyhjäksisyöty, joten käydään illallisella jossain lähiseudun kuppilassa syömässä paellaa.

 

Päivän kuvat

 

 

27.11.2018

Lähtölaskenta melkein alkanut! Vielä ei olla otettu edes matkalaukkuja esille ja yritetään olla niin kuin ei minnekkään lähtöä olisikaan. Tutuksi tulleita paikkoja vielä viimeisinä päivinä filmailen.

 

Paljon on ehditty näiden neljän viikon aikana huristella pitkin saarta. Ihon pinta on paistunut kullanruskeaksi, joka kertoo siitä, että D-vitamiinia on tankattu kaamoksen varalle.

 

Päivän kuvat

 

 

26.11.2018

Ystävien, Astan ja Markun kanssa oli sovittu, että mennään sunnuntai-iltana yhdessä syömään. Kun Americasin puolella on ravintoloita pilvinpimein mistä valita, hypättiin pirssiin ja hurautettiin treffipaikalle.

 

Kun jotain erikoista teki mieli syödä, valittiin illallispaikaksi meksikolainen "Hacienda Miranda". Hyvät oli pöperöt - mies söi chili con carnen ja me muut herkuteltiin kanafajitaksilla. Illan viihteeksi katseltiin ylhäältä terassilta vielä musiikki-valoshowta. Kuvat puhukoon puolestaan:

 

Päivän kuvat

 

 

25.11.2018

Korkeanpaikankammon siedätyshoito tuli suoritettua eilen, kun ajeltiin "kotiin" Los Gigantesista vuoristotietä Santiago del Teiden kaupungin kautta. Hulppeat oli maisemat sykeröisellä tiellä. Ja oli siellä rotkon puolella kunnolliset betonikaiteetkin.

 

Näin viikonlopun aikaan on moottoritiellä liikkuminen mukavampaa kuin arkisin, jolloin illansuussa ruuhkat ovat mahtavat, kun asukkaat palailevat töistä koteihinsa. Pahimmillaan on kahdeksan kilometrin matkaan tuhertunut yli tunti - melkein kävelyvauhtia siinä mentiin.

 

Tänään minä sen vihdoinkin tein - kävin ostamassa Siam Malista villatakin. Vähän hassulta sen hankinta kuumana päivänä tuntui, mutta iltojen viiletessä se on mukavaa pujauttaa päällensä, kun menee parvekkeelle illastamaan.

 

 

 

24.11.2018

Onhan sekin jotain viihdettä, että rannalla istuskellessaan raapustaa vastinetta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan (FINE) lähettämään kirjeeseen. Mukana oli asiantuntijalausunto, jossa hammaskirurgi esittää näkemyksiään tapaturman vaikutuksesta hampaan juuren murtumiseen. Vakuutusyhtiön mielestä juuren murtuminen ei johtunut tapaturmasta, kun hammas oli aiemmin juurihoidettu. Niinpä, miten lieneekään sattunut hajoamaan juuri sillä hetkellä, kun pää iskeytyi maahan.

 

Olen melko varma, että tulen häviämään tämän jutun, mutta sen rannalla rustaillun vastineen kuitenkin nyt sinne vielä lähetän. Jään odottelemaan rauhassa päätöstä ja makselen kolhujen kustannukset omasta pussistani. ELÄMÄ  ON....

 

 

 

23.11.2018

Kirkas taivas aamuhämäristä alkaen - tuulta tuskin nimeksikään! Mikä fiilis lähteä ovesta ulos katsastamaan maailmaa! Siinäpä aamuihmisen onnenaiheet!

 

Luontoihmisiä taidetaan olla, kun oman heimon habituksesta poikkeavia kavereita on seurakseen saatu. Tänään lokkipariskunta oli meidän seurana Fonsaliassa. Kovin kesyjä olivat, kun uskaltautuivat ihan metrin päähän päätään kallistelemaan.  Eilen samanlaista menoa esitti iso maankuoren värinen kekko, joka tuli ihmettelemään kummallisen näköistä pariskuntaa.

 

Päivän kuvat

 

 

22.11.2018

Auts! Kun aamuhämärissä köpöttelin parvekkeelle ja kurkistin ulos, ei näky ollut mieltä ylentävä. Uima-altaan pintaan piirsi sade kuvioitaan ja kolealtakin ilma tuntui. Tuumailin, että tänä aamuna jätetään aamulenkki väliin. Mitä vielä - yhdeksän aikaan taivas repesi ja lenkille päästiin sittenkin vähän normaalia myöhemmin.

 

Jos sauvakävely tuntuu täysin luontevalta kotimaisemissa, ei se ihan niin yleistä ole täällä etelän auringon alla. No itsetunto sen hiihtelyn ihan hyvin kestää, varsinkin kun myönteistä palautetta saa vastaantulevilta lenkkeilijöiltä. Tänä aamunakin tuli vastaan espanjalainen mies, joka ystävällisesti  hymyillen huikkasi "bueno". Ainakin itse sen tulkitsin positiiviseksi palautteeksi.

 

 

 

21.11.2018

Olipa hyvä, että lähdettiin aamulenkille tavallista aikaisemmin. Juuri kun oltiin palaamassa kotiportailla, alkoi taivas tiputtelemaan kyyneleitään. No  onneksi sade ei häirinnyt koko päivää. Pari tuntia vietettiin Las Galletasin rannalla.

 

Hieno auringonlasku eilisiltana, tuulikin älysi pysyä poissa, joten käytettiin tilanne hyväkseen ja lähdettiin illalliselle rantakadulle. Kolmen ruokalajin illallinen alle kympillä - alkuruoka lohitäytteiset munanpuolikkaat, pääruoka grillatut sardiinit ja jälkiruokana jäätelö. Muitakin vaihtoehtoja oli tarjolla. Ei ollenkaan paha hinta!

 

Päivän kuvat

 

 

20.11.2018

Kun olin suunnitellut tälle päivälle villatakin ostoa ja reissua SiamMalin kauppakeskukseen, valkenikin aamu täysin aurinkoisena ja tuulettomana. Ei siinä nyt villatakit houkuttele, kun aurinko porottaa kirkkaalta taivaalta ja hiki helmeilee otsalla aamulenkkiä painellessa.

 

Saa nähdä, kaduttaako "villatakittomuus", kun illalla on aikomus lähteä ulos syömään grillattuja sardiineja.

 

 

19.11.2018

Kyllä nyt joutuu itseään muistuttamaan, että on se lenkkeily täällä nyt kuitenkin helpompaa, kuin kotimaan aamuisilla pimeillä lenkkipoluilla. Tänä aamuna taivas oli täysin kirkas, kun rantakadulle suunnistettiin, niin että aurinkolasit olivat tarpeen. No kuulostaa ihan todella hienolta, mutta kun tultiin rantakadun päähän, oli tuuli viedä mennessään näinkin tukevan rouvan. Paluumatkalla puikkelehdittiin tuulen suojassa pikkukatuja pitkin.

 

Eipähän tullut hiki pintaan, kun päivää Fonsalian rannassa vietettiin, vaikka aurinko porotti kirkkaana pallona taivaalla.

 

 

 

18.11.2018

Kun katsellaan aamuisin kello kymmenen aikaan parvekkeelta uima-altaalle, alkaa siellä vilske ja vipinä. Eipä alkanut tänä aamuna. Hengenpelastaja sai istua nököttää yksinäisenä "tornissaan". Vaikka aurinko paistoi ja lämpöäkin oli riittävästi, piti kova tuuli auringonottajat omissa luukuissaan.

 

No ei me annettu tuulen meidän päivää pilata. Aamulenkki suoritettiin ihan normaalisti. Päivällä ajeltiin Las Galletasin rannalle. Ihan hyvin tarkeni, kun etsi paikan mäenkumpareen suojasta.

 

Taitaa olla ihan hilkulla, että pitääkö lähteä vielä tämän loman aikana villatakkiostoksille.

 

Päivän kuvat

 

 

17.11.2018

Olipa aamu! Sääennustajat laidasta laitaan povasivat alkavalle päivälle synkkää ja vieläkin synkempää. Laskeskeltiin, että ehditään tehdä aamulenkki ennen sateen alkamista. Niinpä reippaina työnnyttiin ulos ovesta ja portaita alas kadulle. Kun yösade oli kastellut kadut märäksi, jätettiin rantabulevardi sovinnolla rauhaan. Hankalaa olisi ollut kovassa tuulessa sen klinkkerilaatoilla pysytellä tolpillaan. Mukavaa vaihtelua olikin kulkea asumuksen ympäristökatuja. Sieltä tarttui mukaan tuore viikonlopun Iltalehtikin. Sadekin saapui ennusteen mukaisesti kello kymmenen jälkeen ja kesti neljä tuntia.

 

Päivää vietettiin rattoisasti kotona ja lauantain ruokaostoksille lähdettin vasta alkuillasta. Lidlin pakastealtaasta poimittiin lauantai-illan illalliseksi lohta taikinakuoressa, joka valmistui vajaassa tunnissa oman kämpän uunissa.

 

Päivän kuvat

 

 

16.11.2018

Tuulee, tuulee, tuulee!! Eipä ollut asuvalinnassa paljon ihmettelemistä eilisiltana, kun illalliselle ja ystäviä tapaamaan lähdettiin. Se ainoa mukana ollut housuasu sai luvan kelvata, kun jo päivällä kova tuuli nosti helmat korviin. Onneksi tuuli tyyntyi illan myötä ja kotimatkalla ei tarvittu edes mukana ollutta hartiahuivia, parin kilometrin reipas kävely nosti jopa hikipisarat otsalle.

 

Tuulinen päivä oli tänäänkin. Vaikka lämpöasteita on riittävästi, tuntuu tuo pahuksen tuuli todella kylmältä. Päivän retkikohteessa tarkeni, kun istuskeli kivimuurin suojassa. Fonsalissa käytiin vain kääntymässä, kun joku pariskunta oli ehtinyt valloittaa "meidän kukkulan" ja kylmähän sielläkin olisi ollut tuulessa tukkaansa tuulettamassa.

 

Päivän kuvat

 

 

15.11.2018

Kuka pahus olikin keksinyt ottaa meidän suosikkipaikan Fonsaliassa? Kun saavuttiin paikalle, oli yllätys suuri - pariskunta oli parkkeerannut lastenrattaineen juuri sille kummulle, jossa me ollaan päiviään vietetty. Eihän siinä auttanut muu kuin laskeutua alas kiviselle rannalle, jonne pääseminen oli jokseenkin haasteellista. Siinä minä hoipuin kovassa tuulessa jalan alta lipeävien kivien päällä.

 

Eikä siellä muutenkaan ollut mukavaa, kun tuuli puhalsi mereltä ja roiski pisaroita rannalla värjöttelevien niskaan. Palelin, vaikka auton lämpömittari näytti 24 astetta. No lounaseväänsä siellä nautittiin ja kirjaakin ehdin lukemaan pienen pätkän.

 

Päivän kuvat

 

 

14.11.2018

Ihanan aurinkoinen aamu! Sauvat suihkii ja meno on mukavan helppoa. Tuttuja naamoja kahden viikon ajalta tulee rantakadulla vastaan - osa tervehtiikin jo, puhdistusaine tuoksuu ilmassa, kun katuja pestään, sekaan sekoittuu paistetun pekonin tuoksu, hyväntuulisia ihmisiä joka puolella. Kuulostaako siltä, että olen ehdottomasti aamuihminen? YES!

 

Lenkiltä palataan kotiin laittamaan "köyhää" aamiaistamme. Mihinkään ei ole kiire - netissä touhutaan kumpikin omia juttujamme. Puoleenpäivään mennessä ilmavirrat ovat puhaltaneet paksuja pilviä tuohon päämme yläpuolelle. Ei hätää - eväät reppuun ja kohti Fonsaliaa, jossa on valoisaa viettää päivää ja nauttia lounasta.

 

Onhan nuo lämpötilatkin joka tapauksessa lämpimämpiä kuin kotona Suomessa ja valon määrä on se joka itselle merkitsee!

 

 

 

13.11.2018

Hupsis! Mistäs se tällainen pilvinen ja tuulinen päivä tänne tupsahti? Aamulenkilläkin tuntui jo viileältä, kun asteita oli vain 19.

 

Toiveikkaana pakattiin eväät reppuun ja suunnattiin La Galletasin rannalle, kun siellä suunnalla taivas näytti hiukan kirkkaammalta. Pian tultiin ihan toisiin ajatuksiin, kun noustiin ulos autosta. Tuuli puhalteli niin viuhasti, ettei siihen jäädä palelemaan eväitten kanssa! Niinpä jatkettiin matkaa ja niitä eväitä nautittiin sitten lentokentän kiitoradan päässä olevan Cueva Del Hermano Pedron suojaisassa helmassa.

 

Paluumatkalla poikettiin SiamMall-ostoskeskukseen. Olisikohan pitänyt hankkia putiikeista talvivaatteita, kun tarjolla oli vain villapaitoja, toppatakkeja, turkisreunaisia talvitakkeja ja talvisaappaita. En nyt kuitenkaan niihin sortunut, kun auton lämpömittari näytti 23 astetta - eihän suomalainen viikinki siinä lämpötilassa vielä palele!

 

 

12.11.2018

Isänpäivän illallinen eilen sujui kommelluksitta - lankkupihviä syötiin elävän musiikin tahdissa ravintola Charliessa. Jälkkäriinkin sorruttiin, kun nyt sentään isänpäivää vietettiin - kahvi kera paikallisen brändyn (Veterano) oli tuhti päätös illalliselle.

 

Ei hätää - aamulla oltiin ihan kunnossa kaiken tuhdin ravinnon jälkeen ja aamulenkistä nautittiin normaaliin tapaan.

 

Päivän kuvat

 

 

11.11.2018

Isänpäivä - miten me ollaan aina silloin kaukana omista rakkaistamme? No se on sitten minun paikattava päivän onnistuminen, käyhän se niinkin! Normaalin aamun kuvioista poikettiin siinä, että aamulenkin jälkeen mentiin syömään aamiaista "alakerran" englantilaiseen ravintolaan. Olipahan tuhti aamiainen meikäläiseen makuun!

 

Lounasta oli ajatus mennä nauttimaan Los Gigantesiin, mutta niin kuin aina viikonloppuisi, eihän sieltä mitään parkkipaikkaa saatu. Niinpä ajettiin Lacalan pikkukaupungin rannalle, jossa olisi mukava lounasravintola. Ravintolapa oli ääriään myöten täynnä, joten eipä jääty sinnekkään jonottamaan, vaan käytiin ostamassa huoltoasemalta kolmioleivät ja suunnattiin omaan suosikkipaikkaamme Fonsaliin.

 

Nyt ollaan lähdössä isänpäivän illalliselle johonkin lähistön ravintolaan. Mikähän meitä siellä odottaa - tullaanko syömään pastaa omaan kotikoloomme? Nähtäväksi jää!

 

Päivän kuvat

 

10.11.2018

Onneksi palattiin päiväreissuiltamme ennen kello kuutta, jolloin respasta saatiin vielä mies vaihtamaan vessan simahtanut valaisin. Ainakin palvelu pelaa tässä talossa kiitettävästi! Tuskin mies oli ehtinyt ilmoittaa respaan ilmenneestä ongelmasta, kun korjaaja tuli jo hoitamaan asian. Espanjan kielen puute ei täällä ole ongelma - pikemminkin  henkilökunnan puhuma englannin murre (cocneyn-murre?) on hiukan haasteellinen ymmärtää.

 

Jotain kotoista piti saada tähänkin viikonloppuun. Vaikka uutisia luetaan netistä, on mukavaa saada painettu iltalehti hyppysiinsä ja etenkin viikonloppupainos, jonka sivuja voi sitten käännellä aurinkotuolissa istuessaan. Aamulenkillä löydettiin kioski, josta tuo aarre bongattiin.

 

 

 

9.11.2018

Terveellistä sen olla pitää! Kun ympäristömme on suurelta osin brittejä, tuoksuu aamulenkin varrella paistettu pekoni rantabulevardin kuppiloista, jotka kilpaa tyrkyttävät tukevaa englantilaista aamiaista, hinnat alkaen 2,50€. No niihin ei olla vielä sorruttu. Tänä aamuna herkuteltiin kaurapuurolla, jonka ryynit raahattiin mukanamme koto-Suomesta. Yleensä syödään vihanneksia, kinkkua, juustoa, kananmunaa ja jogurttia.

 

Kuuluukohan valkkari ja punkku niihin terveellisiin elintarvikkeisiin? Ainakin ruokalasku pysyisi hoikkana niiden avulla. Ihan huikeat hinnat Lidlissä! Halvimmillaan viinipullo maksaa alle euron! Minkähänlainen alkoholiongelma meille suomalaisille koituisi, kun Lidlin hyllystä saisi viiniä maitolitran hinnalla? Voihan olla, ettei kulutus siitä mihinkään kasvaisikaan hinnasta huolimatta. Puhumattakaan "kovista" aineista - Ginipullo 3,09€, Vodkapullo 4,35€ ja Vermutti 1,99€. No noihin juomiin ei olla koskettu - hinnasta huolimatta!

 

 

 

8.11.2018

Paistaa paistaa paistaa... kirkkaansininen pilvetön taivas! Missäpä muualla sellaisena päivänä voisi käpyrauhastaan ulkoiluttaa kuin Fonsaliassa. Ennennäkemättömät mainingit. Vesi kiehui ja kuohui siinä jalkojemme juuressa valtavina ryöppyinä ja mereltä tulevat mainingit olivat kerrostalon korkuisia. Mahtavaa katseltavaa! Pääsipä yksi ryöppy yllättämään 8-metrisellä töyräällä kirjaan syventyneen lukijan ja kasteli niin kirjan kuin aurinkotuolissa istujankin.

 

 

 

 

7.11.2018

Joku on heittänyt tummanharmaan, tuhruisen rätin taivaalle tähän meidän yläpuolellemme. Talon asukkaat käpsehtivät aamuisin kello kymmenen aikaan uima-altaan ympärille siinä toivossa, että joku myös tempaisisi tuon pimentävän pilven pois auringon edestä. Meitähän tuo ei haittaa, kun tuonne altaalle ei vielä olla himoittu.

 

Ajateltiinpa keksiä jotain viihdettä pilviseen päivään ja ajeltiin Garachicoon, jossa voisi käydä nauttimassa lounaseväänsä merivesialtailla. Autokin saatiin parkkeerattua kadun varteen  kuin ihmeen kaupalla, mutta altaat olivatkin suljettu poliisin asettamilla nauhoilla. No - kaikki ei voi mennä ihan putkeen, sehän tiedetään! Kotiin ajeltiin moottoritietä pitkin Puerto de la Cruzin kautta.

 

Päivän kuvat

 

 

6.11.2018

Puolen tunnin ajomatkan päässä meiltä on pieni Fonsalian kylä, jonka rantatöyräästä on tullut meidän suosikkipaikkamme. Vaikka Cristianoksessa oli taivas paksun pilvilautan peitossa puolenpäivän aikaan, paistoi Fonsalissa täydeltä terältä. Siinäpä oli mukavaa lekotella kirjaan uppoutuneena ja syödä lounaseväitään. Yhden kirjan sain jo luettua loppuun ja nyt pelkään, että loput kaksi kirjaa eivät riitäkkään loppulomaksi. Huoneiston kaapista löysin kasapäin kirjoja, mutta kaiki olivat englanninkielisiä. No siinähän sitä olisi haastetta ajankuluksi rannalle!

 

Kun asutaan meren äärellä, löytyy rantabulevardilta kalaravintoloita mistä valita. Eilisen aamulenkin aikana keksittiin, että illalla mentäisiin syömään kalaa ja siinä ohikulkiessaan silmäiltiin ravintoloiden ruokalistoja. Löytyihän sieltä listoilta omaa herkkuani. Niinpä istuttiinkin illallisella nauttimassa grillattuja sardiineja ja kanarianperunoita.

 

Päivän kuvat

 

 

5.11.2018

Mikä ihmeen pilvimuodostelma nyt kehittyi tuohon meidän yläpuolelle? Eihän sellaista ollut mitenkään tilauksessa. No eipä tuo paljon menoa haittaa, kun lämmintä on kuitenkin 22 astetta, eikä taivaasta tiputtele edes vettä.

 

Ystävämme Ritu oli bongannut netistä Teneriffalta kohteen, johon ei olla aiemmin törmätty. Kun joutavaa aikaa nyt sattui ilmaantumaan, niin sinnepä lähdettiin sitten seikkailemaan. Kovin vähänhän täällä on mitään varsinaista katsottavaa. Lentokentän kiitoradan päässä oleva pyhättö, Cueva Del Hermano Pedro, ei ollut ihan helposti löydettävissä - niin vaatimaton opastus sinne johti. Tulipahan käytyä.

 

Päivän kuvat

 

4.11.2018

Tänään, sunnuntaiaamuna jätettiin kävelysauvat nurkkaan, kun lähdettiin aamulla ulos. Kivenheiton päässä meiltä avautuu sunnuntaisin ja tiistaisin suuri markkinatori, jonne haluttiin tänä aamuna suunnistaa. Kun rantasandaalit jäivät viime reissulla Rodoksella roskikseen, piti tilalle löytää uudet. No löytyihän sieltä markkinoilta sopivat menopelit. Kännykkäpussukkaa myös etsiskelin, mutta valtavasta laukkujen tarjonnasta huolimatta, sopivaa pussukkaa ei löytynyt.

 

Eilen jäi pastanjauhaminen illallisella väliin, kun hurautettiin pirssillä Americasin puolelle, ystäviä Astaa ja Markua tapaamaan. Ristorante Romanticossa herkuteltiin vaihteeksi muulla kuin pastalla. Mukavaa saada illallisseuraa, kun normaalisti istua kökötetään illallisella kahdestaan omalla parvekkeella.

Päivän kuvat

 

 

3.11.2018

Tänä aamuna hiihdeltiin Paseo Maritimolla (rantakadulla). Hyvä sää olikin lenkkeillä, kun aurinko ei ollut vielä ehtinyt paahtaa ilmaa tukahduttavaksi. Miehen teleskooppisauva tökkäsi kadulla ritilään ja siinä rytinässä katosi sauvan "tassu", eikä sitä enää löytynyt mistään. Arvatenkin sellaisen löytäminen täkäläisistä kaupoista on toivotonta, kun nämä ihmiset eivät täällä paljon kävelysauvoilla hiihtele. Tämä meidän Pelle Pelotonpa keksi tehdä sauvalle tassun viinipullon korkista. Saa nähdä, miten kauan se sitten kestää kulutusta!

 

Tänään ei otettu lounaaksi enää pastaa, vaan kylmälaukkuun pakattiin serrano kinkkua, keitettyjä munia, tomaatteja, kurkkua, paprikaa, juustoa, kiiviä, ananasta ja kahvia. Hyvin tuntuu tällaisella lounaalla pärjäävän.

 

 

2.11.2018

Valoa, valoa, valoa..... sitä täältä on lähdetty hakemaan ja sitä täältä myös löytyy! Aamulla hörpin ensimmäisiä aamukahveja jo ennen kello  seitsemää, jolloin aurinko ei vielä ollut noussut  taivaalle. Aamiaisella tuo tulipallo paistatteli jo kodin parvekkeelle niin häiritsevästi, että istuttiin vierekkäin pienellä kaistaleella varjossa mutustaen vaatimatonta aamupalaamme.

 

Aamulenkin päätimme jättää väliin ja hoitaa päivän liikunnan tutustumalla myöhemmin mielenkiintoiseen rantareittiin Fonsalista Playa de San Juaniin. Huh huh, koville otti, kun unohdettiin ottaa mukaan vesipullot. Huikean mahtavat maisemat mustan laavakiven täplittämässä rannassa!

 

Lounaaksi varattu jauhelihapasta ei oikein tunnu hyvältä ratkaisulta kylmänä nautittuna, joten tilalle on keksittävä toimivampi lounas. Huomenna se sitten nähdään!

 

 Päivän kuvat

 

1.11.2018

Onneksi on joskus päiviä, jolloin kaikki loksahtaa vaivattomasti paikalleen. Kivaa, että sellainen päivä sattuikin osumaan reissun ensimmäiselle päivälle, jolloin on suuri mahdollisuus, että kaikki menee pieleen, kun väsyneenä hommia yrittää hoidella. Saattaa olla juuri niin, että edellisenä yönä ehdittiin nukkumaan sentään viisi tuntia, joten olo ei ollut ihan toivottoman väsynyt.

 

Onnetar suosi: lento oli perillä jopa edellä aikataulusta. Laukut saatiin turhia odottelematta. Autovuokraamossa homma hoitui jouhevasti. Kertaakaan ei eksytty lentokentän kiemuroissa, vaikka navigaattori sattui olemaan matkalaukussa. Asunnon avaimet saatiin paljon ennen virallista luovutusaikaa.

 

Pieni takaisku koettiin, kun yritettiin mennä Lidliin ostamaan pientä purtavaa ja vettä - puoti olikin kiinni, kun täällä vietetään tänään "kekriä" (pyhäinpäivää/halloweenia). No huoltoasemalta saatiin vettä ja kolmioleipiä näläntorjuntaan (ei ihan meidän ruokavalion mukaisia, mutta mänköön!).

 

Mimmituoleja etsittiin täältä viime vuonna monta päivää, siinä onnistumatta. Nytpä piipahdettiin asunnon lähellä olevaan kiinalaiseen "tavarataloon" ja siellähän ne nurkassa kököttivät ne kaupan ainoat kaksi aurinkotuolia ihan vaan meitä odottamassa. Niinpä ehdittiin vielä tunniksi nauttimaan auringosta Fonsaliassa.

 

Paluumatkalla oli Lidl'kin avannut luukkunsa, joten saatiin ostettua kodin elintarvikkeiden perusvarasto. Mies totuttelee uuden keittiön metkuihin ja keittelee illaksi meille - mitäpä muutakaan, kuin jauhelihapastaa!

 

Vaikka asunnon parvekkeelle näkyy merinäköala vain, kun kurottuu kaiteen yli, tykkään jo nyt tästä asumuksesta enemmän, kuin viimetalvisesta. Tämä tuntuu jotenkin kodikkaammalta. Jokatapauksessa tämä on nyt meidän koti seuraavat neljä viikkoa.

 

 Päivän kuvat

 

 

Mitä matkalle mukaan

 

Tunnisteet: matkakertomus Teneriffa, matkakertomuksia Teneriffalta, matka blogi Teneriffa, kuvakertomus Teneriffa