Teneriffa - Los Christianos Matkalla 3.11. - 23.11.2021

 

24.11.2021

Yllättävän hyvin saatiin viimeinen lomapäivä kulutettua, vaikka jouduttiinkin luovuttamaan huoneet jo päivällä. Talvivaatteita ei haluttu millään heti helteisenä päivänä pukea päälleen, joten ne vaihdettiin vasta illansuussa tienvarren levähdyspaikalla.

 

Ajeltiin leppoisasti Aronan kautta San Migueliin maisemia ihastelemaan. Lounaalle jäätiin Las Galletasin kaupunkiin mukavaan katukuppilaan. Vasta nyt monen vuoden jälkeen löydettiin kaupungin kävelykadut, jotka olivat todella hiljaiset siestan aikaan.

 

Lentomatka kotimaahan sujui sekin yllättävän hyvin, kun ihme kyllä osattiin nukkua koneessa neljän tunnin yöunet.

 

KUVAT

 

 

23.11.2021

Kolmen viikon loma vetelee viimeisiään ja tänään on kotiinlähdön aika. Lento Suomeen lähtee vasta klo 23:00, joten tästä tulee todella pitkä päivä, kun huoneet saadaan pitää vain yhteen saakka. Normaalisti huoneet on luovutettava klo 11:00, muta käytiin Leenan kanssa eilen ostamassa lisäaikaa pari tuntia, joista maksettiin 40 €.

 

 

KUVAT

 

21.11.2021

Varhaisaamut ovat muuttuneet viileiksi, joten lenkille lähtö on tullut hiukan tahmeaksi. Onneksi päivisin liikutaan sen verran, ettei ihan sohvaperunoiksi muututa.

 

Pari päivää on ollut todella aurinkoista ja pilvetöntä, joten Las Galletasin rannalla on kulutettu aikaa. Eilen tosin siellä palelin, kun navakka tuuli puhalteli ja jouduttiin sen vuoksi vaihtamaan paikkaa Ten Beliin.

 

Illalliselle hurautettiin pirssillä lähelle satamaa La Paloma-ravintolaan, jossa pöydän antimia nautittiin koko porukka yhdessä Astan ja Markun kanssa.

 

 

 

19.11.2021

Aamuisin on ollut kauniin aurinkoista, mutta puoleenpäivään mennessä pilviä alkaa kertyä tuohon meidän yläpuolellemme. Eipä me olla kuitenkaan jääty sisätiloihin niitä ihmettelemään, vaan on ajeltu Alcalan pikkukaupunkiin, jonka rannalla oli eilenkin ihan aurinkoista ja mukavaa.

 

Keskiviikkona oltiin illallisella rantakadulla Mokelinossa. Oli ihan hilkulla, ettei poistuttu ravintolasta heti alkuunsa, kun äänekäs 12 miehen (työ)porukka sattui viereiseen pöytään. No hiljenihän se remakka siinä sitten toviksi, kun saivat evästä pöytään. Itselleni maistuivat BBQ-ribsit erinomaisesti - Leenan pihvi oli aivan liian raaka ja kävi keittiössä uudelleen käsiteltävänä.

 

KUVAT

 

 

17.11.2021

Runsaan hotelliaamiaisen jälkeen lähdettiin "kotimatkalle" Santa Cruzin kautta, jossa aiottiin viettää muutama tunti rannalla. Aikeeksi jäi - kova tuuli ei houkutellut ollenkaan jäämään rannalle. Vähän aikaa istuttiin rantakahvilassa ja hörpättiin espressokahvit.

 

Vietettiin rauhallista koti-iltaa katsellen iPadista uutisia ja Hans Välimäen kuppiloita. Hyvältä maistui myös omalla parvekkeella nautittu lasagne.

 

KUVAT

 

 

16.11.2021

kuva auton virheilmoitusnäytöstä

Eilisaamuna ajeltiin vuoristoteitä Garachicoon, jonne tulo olikin mieliin painuva. Kapean kippuraisilla ja jyrkillä kaduilla auton "äly" meni sekaisin - vähänväliä  varoitusääni kilahti ja näytössä vilahti varoitusteksti - espanjaksi! Kun ei meistä kukaan ole espanjankielentaitoinen, jäi vain arvailtavaksi, mistä on kysymys. Pahinta oli, kun kadulla joutui liikenteen seassa pysähtymään, niin auto lakkasi toimimasta. Siinä sitten mies yritti startata, paineli nappuloita ja avasi ovea. Kuin ihmeen kautta saatiin kärry liikkeelle ja päästiin parkkipaikalle.

Onneksi älyttiin ottaa valokuva virheilmoituksesta, jota sitten Puerto de la Cruziin päästyä näytettiin autovuokraamossa. Kaikeksi onneksi se autovuokraamo oli melkein meidän hotellia vastapäätä kadun toisella puolella. Autolle ei olisi mitenkään saatu kadulta parkkipaikkaa, niin oli onni matkassa, että saatiin se hotellin autotalliin, josta mies ja autonasentaja pääsivät sitten lähtemään koeajolle. Asentaja vaihtoi auton kommuninointikielen englanniksi - siitä ainakin on nyt jatkossa apua!

 

Iltapäivää vietettiin San Telmon merivesialtailla. Valtavan kokoinen paikka palmuineen ja kukkaistutuksineen on aina hieno paikka viettää aikaa. Illalla oltiin syömässä hotellin lähellä "Cafe de Paris"-ravintolassa - tietenkin"pasta carbonaaraa", joka on ollut meidän suosikki tässä ravintolassa.

 

KUVAT

 

 

15.11.2021

Eilen vietiin isät isänpäivän kunniaksi aamiaiselle hotellin kuppilaan ja illallista syötiin "La Buena Paella"-ravintolassa tässä meidän kotinurkilla. Huh huh - isot on annokset ja rahalle saa kyllä katetta. Siinäpä lieneekin syy, että ravintola on ääriään myöten täynnä illallisaikaan.

 

KUVAT

 

 

14.11.2021

LEPOPÄIVÄ!  Ei pitäisi uskoa sääennusteisiin - eilispäivälle oli sääennusteen mukaan luvassa sadetta ja sen mukaan suunniteltiin kotoisaa laiskottelupäivää "omassa kodissa". No mitään sadetta ei koko päivänä kuitenkaan ilmaantunut. Kolmeen saakka iltapäivällä maltettiin pysyä neljän seinän sisällä, mutta sitten lähdettiin yhdessä Leenan ja Eskon kanssa kävelylle rantakadulle. Käytiin syömässä jäätelöannokset ja kun viereisessä pöydässä afrikkalaiset neidot joivat herkullisennäköisiä juomia, pitihän meidänkin sellaiset saada (ei miehet halunneet niitä).

 

Tänään vietetään isänpäivää - mitä kaikkea keksitäänkään näille meidän mukana kulkeville isille?

 

KUVAT

 

 

13.11.2021

Nettiä selatessani löysin mukavannäköisen paikan, Ten Belin merivesialtaat. Siispä Googlen karttaan syötettiin ohjeeksi "Piscina natural Ten Bel" ja lähdettiin sen opastuksella paikkaa etsimään. Hienostipa osasikin "täti-google" meitä opastaa yhdelle parkkipaikalle Galletasin kaupungissa, josta piti kartan mukaan jatkaa matkaa jalkaisin. Rosoista polkua pitkin paarustin "tiedustelijana" korkean aidan lähelle ja tähyilin porttia, josta voisi tuonne allasalueelle päästä. Oli siellä muitakin ihmisiä porttia etsimässä. Eipä löytynyt porttia, ei. Niinpä annettiin googlelle uusi osoite "Playa La Ballena", josta lähestyä paikkaa eri suunnasta. No löytyihän sieltä ranta, mutta ei sinne altaille ollut pääsyä, se kun osoittautui yksityiseksi sukellusklubin paikaksi.

 

Rannalla ehdittiin olla tunnin verran ja syödä lounaseväät, kun kova tuuli ja pilvinen taivas eivät tuntuneet enää kovin mielyttäviltä ja niinpä kerättiin kamppeemme ja lähdettiin ajelemaan China Town markettia päin. Tunti siinä vierähti, kun me "tytöt" siellä vaatteita soviteltiin. Jotain "pientä" sieltä mukaan muovikassiin tarttui.

 

Kulttuuriharrastuksena käytiin lentokentän kiitotien päässä olevassa Santo Hermano Pedron roomalaiskatolisessa luola-pyhäkössä.

 

Kotimatkalla ei tultukaan suoraan moottoritien kautta, vaan ajeltiin lentokentän rampista San Migueliin ja sieltä korkealle Valle de San Lorenzon laakson yläpuolelle huikean kauniita maisemia ihailemaan.

 

KUVAT

 

 

12.11.2021

Eilinen aamu valkeni pilvisenä ja harmaana, viileääkin oli, kun aamutuimaan kävin parvekkeella kurkistelemassa uima-altaalle. Aamulenkkikin jätettiin ihan lungisti tekemättä, kun miehelle ilmestyi pieni flunssan poikanen. Tekeepä joskus hyvää tällainen "hidas elämä", kun saa ihan rauhassa tössötellä hommiaan ja kun kiire ei ole mihinkään.

 

Iltapäivällä käytiin lentokentän lähellä olevassa isossa China Town ostoskeskuksessa, kun piti löytää jotain lämmintä päälle pantavaa viileiksi illoiksi. No löytyihän sieltä se oman oloinen mukava poncho - nyt ei sitten palele, vaikka kävisi hiukan tuimempikin tuuli! Samalla reissulla tehtiin ruokaostokset sieltä kahdeksan kilometrin päässä olevasta Lidlistä. Olipa hyvin hoidettu, runsasvalikoimainen ja ruuhkaton puoti!

 

KUVAT

 

 

11.11.2021

Pari tuntia vierähti eilen Las Galletas'in rannalla, josta oltiin jo heti tultua kääntymässä pois kovan tuulen vuoksi, mutta ajeltiin kuitenkin vielä lahdenpoukaman toiselle rannalle, jossa talot olivat tuulen suojana. Siellä rannalla oli ihan miellyttävää oleskella.

 

Illalla tilattiin respasta pirssi ja huristeltiin Americasiin Astaa ja Markkua tapaamaan. Yhteistä illallista nautittiin meksikolaisessa ravintolassa. Hyvää oli kana-fajitakset, tarjoilussa olisi parantamisen varaa - melkoista sekoilua.

 

KUVAT

 

 

10.11.2021

Ihme ja kumma - saatiin autolle parkkipaikka lähelle Alcalan biitsiä. Leenalle ja Eskolle käytiin ostamassa omat "mimmi-tuolit" kiinalaismarketista, joten nyt ei tarvitse hakea sellaista rantaa, jossa on vuokrattavat rantapunkat. Alcala on kiva pikkukaupunki, jonka rannalle palataan vielä uudelleen.

 

KUVAT

 

 

9.11.2021

Eilen ajeltiin moottoritietä saaren pääkaupunkiin Santa Cruziin ja sen lähellä olevalle Playa de las Teresitas hiekkarannalle. Täältä ajaa sinne himpun alle tunnissa. Erikoisen siitä rannasta tekee vaalea hiekka, joka on tuotu Saharasta (rannathan ovat täällä mustaa laavakiveä). Parisen tuntia siellä viihdyttiin lueskelemassa rantatuoleissa, vaikka puuskittainen navakka tuuli jonkin verran häiritsi lekottelua.

 

KUVAT

 

 

8.11.2021

Viikonloppu takana ja hyvä niin! Vaikeaa on löytää autolle parkkipaikkaa läheltä rantoja, kun espanjalaiset viettää vapaapäivää. Eilen yritettiin päästä rannalle San Juanissa ja Alcalassa - ihan toivotonta. Sitten päädyttiin viettämään muutama tunti Alcalan "aurinkoterassilla".

 

Sunnuntaisin tässä ihan meidän nurkilla on isot markkinat. Sinnepä siis heti aamusta tavarataivasta ihmettelemään. Eipä ollut ihan turha reissu, kun mukaan tarttui kirkkaansininen paitis.  Kun maskia on pakko käyttää torillakin, ei siellä kovin kauan viihdytty.

 

Illallista syötiin  Leenan ja Eskon parvekkeella. Leena keitteli maukkaan pastan ja Eki paistoi meillä kotona jauhelihapihvit, jotka vietiin "tuliaisina" illanviettoon. Mukavaa vaihtelua on syödä joskus kotiruokaa, kun ei jaksa joka ilta lähteä kuppilaan.

 

KUVAT

 

 

6.11.2021

Eilinen oli pilvinen ja tuulinen, harrastukset oli valittava sitä mukaa. Niinpä ajettiin ensin Siam-ostoskeskukseen hakemaan Leenalle lenkkareita. No löytyihän sieltä kivat jalkineet, niin ettei ollut mikään turha reissu. 

 

Kun jotain ohjelmaa piti keksiä päivän piristeeksi, keksittiin ajella Teiden tulivuorelle ihmeellisiä maisemia katselemaan. Eipä tämä kummallinen korona-aika siellä mitenkään ihmeemmin näkynyt. Väkeä oli pilvin pimein, jos pysäköidyistä autoista voi mitenkään päätellä. Onhan se ihan oma maailmansa - maisema kuin kuussa (vaikka en siellä kuussa ole koskaan käynytkään). Itse asiassa säätila siellä oli loistava, kun oltiin pilvien yläpuolella (2500 metriä merenpinnan yläpuolella) ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Vuorelta alastulo olikin sitten haasteellisempi, kun näkyvyys oli sumun takia olematon ja "miljoona" mutkaa olivat saaneet sijoitettua kulkijan riesaksi. Turvallisesti tultiin kuitenkin kotikaupunkiin, kun puikoissa oli kokenut ratinpyörittäjä (Eki).

 

KUVAT

 

 

5.11.2021

Kyllä oman leimansa matkailuun antaa tämä koronavirus, kun jo ennen matkalle lähtöä joutuu täyttämään maahantulolomakkeita, joilla valtiot yrittävät pitää huolta siitä, ettei maahan tuoda mukanaan tuota tappavaa tautia. Yksi kaikkein vaikeimmista täytettävistä maahantulolomakkeista on mielestäni tämä netissä täytettävä Espanjan lomake, jonka täyttämällä saa QR-koodin, jolla pääsee maahan. Ilman tuota koodia ei maahantulo onnistu. Itselläni meni aikaa kaksi tuntia, kun yrityksen ja erehdyksen kautta vihdoin sain meille kummallekin nuo tarvittavat QR-koodit. Ja jos jokin menee lomaketta täyttäessä pahasti pieleen, on sen korjaamisessa tuskien taival. Se koettiin, kun meidän seurueen yhdelle jäsenelle ei tahtonut millään homma onnistua - kolme tuntia siinä tuherrettiin ja hikoiltiin. Enkä ole ainoa, joka on joutunut mokoman kanssa tuskailemaan - kun kuunteli ympäristöään, oli muutkin tuhranneet tunteja sen täyttämisessä.

 

Vaikeuksien kautta voittoon! Nyt täällä Teneriffalla ollaan! Ystävämme Leena ja Esko tulivat kolmeksi viikoksi tänne samaan hotelliin (Paloma Beach), jossa me on jo useana vuonna marraskuuta vietetty. Ensimmäiselle päivälle tuli todella pituutta, kun heräsin yöllä jo yhden aikaan. Lentokentällä oli oltava kuudelta aamulla. Lisäaikaa saatiin, kun kelloa piti siirtää kaksi tuntia taaksepäin. Rättiväsyneenä mentiin nukkumaan jo yhdeksän aikaan (klo 11 kotimaan aikaa). Niinpä itselle päivän pituudeksi tuli 20 tuntia.

 

Kaikki sujui kuitenkin ilman kommelluksia. Maahan tullessa tullivirkailija "piippasi" lukijalla QR-koodin ja matkaa päästiin sitten jatkamaan. Autovuokraamossakaan ei kovin kauan tarvinnut odotella, kun vuokra-auto oli varattu etukäteen netissä. Nyt me ajellaan melko uudella hybridi Seatilla. Mieheltä vaatii hiukan totuttelua, kun hybridi-autoa ei vielä aiemmin ole ollut käytössä.

 

Kyllä tuo pahuksen korona on tehnyt pahaa jälkeä yritysmaailmalle täälläkin. Tuossa meidän hotellin edessä oli vielä ennen koronaa useita ravintoloita, mutta nyt huoneistoja on tyhjillään ja ensimmäisenä iltana kun haettiin ruokapaikkaa läheltä, niin vain kaksi ravintolaa oli enää toiminnassa ja sekin ravintola, johon jäätiin syömään, oli vaihtanut omistajaa (aiempi britti-nainen oli vaihtunut thaimaalaiseksi).

 

Eilen oli hieno aurinkoinen päivä, joten rannalle oli mentävä pariksi tunniksi. Eipä meillä palamisesta ollut huolta, kun edellisen reissun rusketus ei ollut ehtinyt vielä haalentua. Kotimatkalla käytiin Alcalassa syömässä lounasta katukuppilassa - erinomainen venäläinen tonnikalasalaatti.

 

Illalliselle lähdettiin Charly-ravintolaan, joka on ollut aiemmin niin suosittu, että on ollut parasta varata pöytä etukäteen. Hupsista - nyt ravintolassa oli vain pari pariskuntaa ja paikallinen "Elvis" lauloi niin kovaa, ettei sinne haluttu mennä ruokailemaan. Rantakadulle oli siitä lyhyt matka, joten sieltä löytyi illallispaikka.