Pirjo kuuskytä
täyttää nyt,
on siitä aikaa jo
vierinyt,
kun yhdessä leikit
lapsuuden koimme,
niin paljon hauskoja
hetkiä saimme.
Niin oltiin kuin
paita ja peppu aina,
ei ystävyys ollut
meille vain laina.
Vessareissutkin
yhdessä reiällä istuttiin,
ja toisiamme “äkällä
“ollessa vuotettiin.
Kesäpäivät rannalla
Hissun uitiin ,
ja samalla kaikki
asiat puitiin.
Metsään kotileikit
kyhättiin ,
ja välillä nuoltakin
eksytettiin.
Toivikselle me
pyörillä poljettiin,
siellä kesäöinä
maailmaa parannettiin.
Oli tyttöjä siellä
monenmonta
eikä kellään ollut
elo onnetonta.
Nyt ollaan jo
mummoja oltu tovi,
eikä meidän
maailmaan enää sovi,
nuo leikit lapsuuden
kultaisen ajan,
kun on astuttu yli
nuoruuden rajan.
Nuo muistot
siivillään meitä kantaa,
ja meille
ilonaihetta antaa,
kun kiikkustuolissa
istua saamme,
ja siitä neuvot
nuorille jaamme.
Onnen laulumme
Pirjolle viritellään,
ja niinkuin lintuset
siritellään.
Paljon onnea, onnea
,onnea vaan,
näin kuusikymppiset
hoidellaan.