Eipä olisi uskonut edellisen päivän lähtöselvitystakkuilun jälkeen, että matkapäivä sujuisi niin esimerkillisen hienosti. Päästiin jonottamatta kävelemään Finnairin tiskille hakemaan sieltä maihinnousukortit, joita ei lähtöselvityksen tekemisen yhteydessä saatu omaan sähköpostiin ja jättämään matkalaukut ruumaan vietäviksi. Eipä ollut ruuhkaa turvatarkastuksessakaan, joten hyvissä ajoin ehdittiin Plaza-loungeen lounaalle ja virkistävän viinilasin ääreen. Ihan paras aika matkustaa keskellä päivää!! Jotenkin kivuttomasti meni myös yhdentoista tunnin lento premium-luokassa, jossa istuintila ja jalkatila lisätukineen ovat isommat. En edes kuvitellut ottavani fläppäriä esille töitä tehdäkseni. "Myrskyluodon Maijan" seurassa kulahti muutama tunti, kun en sitä ollut ehtinyt vielä kotona nauttimaan.

Bangkokissa oltiin varhain aamulla kello kuudelta. Kentälle oli jo hyvissä ennen matkaa tilattu taksi, joka saatiin paikalle vartissa. Sillä lähdettiin kolmen tunnin matkalle Hua Hiniin. Kun uni lentokoneessa jäi tunnin torkkuihin, oli maisemien ihaileminen taksissa hiukan haasteellista - tuon tuostakin huomasin salakavalasti seikkailleeni mielessäni ihan jossain muualla kuin auton takapenkillä! Perillä majoituttiin Hotel Smileen, samaan hotelliin kuin viime talvena. Vastaanotossa olivat samat tutut virkailijat, joten tervetulotoivotukset olivat sen mukaiset. Huoneen vapautumista ja siivousta jouduttiin odottamaan kolmisen tuntia, mutta mukavasti se aika hurahti aamiaisella ja hotellin puutarhapatiolla uutisia lueskellessa.

Tässä kohtaa se loistava tuuri loikkasi pois meidän kelkasta. Huone saatiin toisesta kerroksesta, mutta ei uima-altaan vaan radan varrelle päin. Eipä siellä aamuaurinkoa ihailla, eikä iltapäivän hetkeä rannalla olon jälkeen vietetä - väärän ilmansuunnan takia. Eikä se maisemakaan silmää hivele!

Reippaina lähettiin siitä tallustamaan lähimpään ostariin rahaa vaihtamaan ja nettiverkkoa ostamaan, kun hotellin verkolla en pysty omia nettisivujani päivittämään. Sain hankittua uuden sim-kortin kännykkääni, mutta "kotona" huomasin, etten pääsekään fläppärillä siihen ostettuun verkkoon.

Väsyneitä kun oltiin, käytiin illallisella lähimmässä ravintolassa (Patin paikassa). Otin mukaan fläppärin, kun muistelin, että olin siellä joskus onnistunut hoitamaan hommat. Kun sitten siellä avasin koneeni, ei se enää suostunut edes käynnistymään. No nyt istuu jo piru olkapäällä, ajattelin. Ei se sitten käynnistynyt "kotonakaan", joten pistin sen jäähylle jääkaappiin.

Heräsin keskiyöllä ja heti oli edellisen päivän ongelmat kimpussa! Nukkumisesta ei nyt tulisi mitään, ennen kuin keksisin ratkaisun ongelmiin. Niinpä otin fläppärin jääkaapista - ja kas, sain sen käynnistymään! Päätin, että ostan uuden sim-kortin miehen iPadiin ja selitän myyjälle, että minun on saatava siitä yhteys fläppäriini. Päätin myös, että aamulla käyn respassa pyytämässä huoneenvaihdon, kun joku vapautuu uima-altaan puolelta. Siinäpä päällimäiset ongelmat ratkaistu. Hyvin nukuin sen jälkeen vielä kuusi tuntia!

Aamulla oli helppoa hyvin mietittyjen ratkaisujen toimeenpano - hyvin mietitty on jo puoliksi tehty! Nyt netti toimii toivotulla tavalla ja huomenna päästään muuttamaan uuteen huoneeseen!

Kauppakeskukseen mennessä istahdettiin "muurille" levähtämään ja kuinkas sattuikaan - paikalle osuivat ystävämme Caro ja Eki, jotka olivat juuri tulleet Hua Hiniin. Siinä sitten turistiin päällimmäiset kuulumiset.

Kylläpä oli erilainen, parempi päivä hyvin nukutun ja makoisten unien jälkeen!